Meillä, kuten varmaan suurimmassa osassa kissatalouksia, viherkasvot herättävät viiksinaamojen uteliaisuutta ja niitä pitäisi päästä maistelemaan aina silloin tällöin. Vaikka periaatteessa näistä meillä olevista muutamasta kasvista (en ole varsinainen viherpeukalo) ei pitäisi syötynäkään olla haittaa perheen tassuniekoille, eivät ne kuitenkaan varmasti terveellisiä voi olla. Ja näyttäväthän ne kasvit kivammilta, kun lehdet ovat suunnilleen ehjät.  

Itse onnistuin kouluttamaan kissojani tälläkin videolla nähtävällä tavalla, eli korvaavan käytöksen opettamisella. Vaikka rehellisyyden nimissä on suihkepullokin ollut käytössä muutamaan otteeseen.

Kevät alkaa täällä pohjolassakin tehdä jo tuloaan ja sen kyllä huomaa kisuistakin, kun kaikki kolme kilpailevat parhaasta aurinkopaikasta joko olohuoneen matolla tai uuden raapimapuun parhaalla ”oksalla”. Vaikka eivät nuo muuten kovinkaan paljon toistensa kanssa kisaile, vanhempia kun ovat ja yhteistä taivaltakin mittarissa ihan sieltä pennusta asti.

Kevät ja kasvien kukkaan puhkeaminen sun muut kevään merkit saivat ajatukseni taas jälleen kissanminttuun. Ostin toissa vuonna kateilleni kissanminttuhiiren, josta kaksi olikin hyvinkin innoissaan. Kolmas näytti alkuun siltä, että olisi niitä naukujia, joita tuo yrtti ei juuri kiinnosta, mutta taisi olla, että näiden kahden innokkaamman leikkijän remutessa oli hiirulaisesta jo haihtunut suurin osa pois ja siksi kiinnostus oli kolmannen katin osalta maltillista.

Nyt kissanminttuajatus tosiaan taas heräsi pääkopassani ja kipaisinkin hakemaan muutaman kissanminttupallon, joka on tehty kokonaan kissanmintusta. Ainakin se on täysin luonnollinen, katsotaan nyt, miten leikit sen kanssa sujuvat. Kaikki omat kissani ovat naaraspuolisia, joten aggressiivisuutta ei tarvitse ainakaan pelätä.